Nuorten mielenterveyskuntoutuksen tavoitteiden asettelussa on tärkeä huomioida nuoruuden kehitystehtävät sekä ammattilaisen ja nuoren välinen vuorovaikutussuhde. Näin todettiin Jonna Tolosen laadullisessa retrospektiivisessa tutkimuksessa, jonka hän toteutti osana monialaisen kuntoutuksen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Tutkimus oli osa Psykiatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus-tutkimushanketta, jossa yhteistyökumppaneina toimivat Oulun yliopisto, Coronaria Sähäkkä Oy ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Tolosen tutkimuksen tulosten mukaan nuorten mielenterveyskuntoutuksen tavoitteista voitiin tunnistaa kolme pääkategoriaa: ikätasoiset toiminnalliset roolit, sosiaalinen osallisuus sekä sisäinen resilienssi.

Mielenterveyskuntoutuksen ja sen vaikuttavuuden tutkiminen on tärkeää huomioiden nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat yhteiskunnalliset vaikutukset sekä inhimillisen kärsimyksen. Tolosen tutkimuksen tulosten avulla voidaan kehittää mielenterveyskuntoutuksen tavoitteiden asettelua esimerkiksi tavoitteiden asetteluprosessin ja kirjaamiskäytäntöjen osalta. Tutkimuksen tavoitteena oli nuorille mielenterveyskuntoutujille asetettujen tavoitteiden tarkasteleminen ja kuvaileminen. Tutkimusjoukon muodostivat Coronaria Sähäkkä Oy:ssä mielenterveyskuntoutuksessa vuosina 2011–2018 olleet 18–29-vuotiaat nuoret. Tutkimuksessa käytettiin 16:sta tutkittavasta kerättyä kirjallista rekisteriaineistoa. Tutkimus toteutettiin laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen pääkategoriat (ikätasoiset toiminnalliset roolit, sosiaalinen osallisuus ja sisäinen resilienssi) tuovat esiin nuorten mielenterveyskuntoutuksen kokonaisvaltaisuuden. Nuoren ikätasoinen kehitys on voinut hidastua tai pysähtyä sairastumisen vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeä mahdollistaa nuorelle ikätasoisten toiminnallisten roolien mukaista toimintaa ja sitä kautta kehitystehtävien saavuttamista. Sosiaalisen osallisuus puolestaan on yksilön mahdollisuutta olla mukana sosiaalisissa ympäristöissä. Keskeisessä osassa tätä pääkategoriaa ovat työn ja opintojen toimintakokonaisuudet sekä läheiset ihmissuhteet. Sisäisellä resilienssillä tarkoitetaan yksilön kykyä käyttää hyväksi ominaisuuksiaan haastavissa tilanteissa ja se on positiivisen mielenterveyden käsite. Sisäinen resilienssin pääkategoria sisältää Tolosen tutkimuksen mukaan esimerkiksi oireidenhallintaan, itsetuntemukseen ja vastuun lisääntymiseen sekä omien voimavarojen löytämiseen liittyviä tavoitteita. Nämä kolme pääkategoriaa ovat tutkimustiedon perusteella tiiviissä yhteydessä toipumisen ja kuntoutumisen käsitteisiin.

Nuoren ja ammattilaisen välinen vuorovaikutussuhde toimii mahdollisuutena harjoitella esimerkiksi itsenäistymistä, vuorovaikutustaitoja ja tunteiden hallintaa. Tärkeää nuorelle on myös harjoitella päätösten tekemistä ja vastuunkantamista niistä. Toiminnallaan vuorovaikutussuhteessa ammattilaisen tulisi osoittaa nuorelle luottamusta, sitoutumista, toivoa ja uskoa nuoren minäpystyvyyteen. Tällainen vuorovaikutussuhde voi mahdollistaa nuorelle paremman kuntoutuksen lopputuleman. Tiedote YAMK opinnäytetyöstä 2 (2) 1.4.2019

Lisätiedot:

Jonna Tolonen, Monialaisen kuntoutuksen tutkinto-ohjelma, Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. jonna.tolonen@coronaria.fi

Tolonen, J. 2019. Tavoitteet nuorten mielenterveyskuntoutuksessa. YAMK opinnäytetyö. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tutkinto-ohjelma. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Opinnäytetyön ohjaajat: Katja Raitio ja Sanna Sihvonen

Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan ja se löytyy tämän linkin kautta. 

 

Pin It on Pinterest

Share This